Näin illan myöhäisinä tunteina, katselin kuvia viime kesältä pääasiassa. Kuvat olivat tapahtumista ja harrastuksista joissa olin Sebun kanssa käynyt.
Mieleen vierähti älyttömästi hyviä muistoja, hauskoja kommelluksia. Mietin mitähän kaikille niille ihmisille kuuluu joita tapasin mm. viime kesän leirillä - entäpä ne kouluttajat... Pitäis varmaan yrittää jotenkin saada yhteys että kuulis miten heillä menee. Yhden tosin tapasinkin tuossa Maijun, kun kävi kokeessa kesällä - oli sekin sattuma :) Hauska sellainen!
Mutta hyvin paljon mietin sitä, miten hauskaa on ollut aina harrastaa oman koiran kanssa. Nähdä miten se oppii uusia asioita ja muistaa taas niitä haasteita ja hyviä hetkiä mitä on ollut. Pitäis vaan muistaa myös ottaa kamera useammin mukaan, että sais lisää tallennettua näitä muistoja :)
Meillä on ollu ns pidennetty joululoma ja on tullut aika vähän tehtyä koiruuden kanssa tässä talvipakkasilla mitään - tosin nyt pari viikkoa ollaan aika ahkerasti seuraamista ja liikkeestä istumista harjoiteltu. Mutta tuli noita kuvia katsellessa mieleen, että miks ihmeessä sitä jättää talvella treenaamisen niin paljon vähemmälle. Ihan tyhmää!!!
Huomenna töiden jälkeen kipaisen kyllä lenkille, otan mukaan palkkiot ja treenaan lenkillä pudonneen esineen noutamista. Ryhdistäydytään - Näin on :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti